torstai 25. huhtikuuta 2013

Kovin on vielä harmaata


Kun viime kevään kuvia vertaa tähän, kevät on kuukauden myöhässä. Nyt vasta krookukset nostelee päätään ja viimeset lumet ovat sulaneet. 
Tuolta tramppiksen takareunalta pääsin eilen haravoimaan. Oli sen verran kuivahtanut. Tämä meidän tonttihan on todella märkä. Ollu kuulema joskus järvikin tällä kohtaa.

Eilen leivoin riisipyörösiä pitkästä pitkästä aikaa. On ne hyviä. Melekein vie kielen menessään. Pitäis ottaa itteesä niskasta kiiinni ja tehä vähän usseimmin. Äiti kuhtuu näitä tosin kukkosiksi, vaikka kukkoset on oikeesti ihan toisen näkösiä.

Tässä ovat vasta uuniin menossa. Vähän oli ahasta tällä viimeisellä pellillisellä mutta laiskuuttani en kehannu muutamaa hassua laittaa toiselle pelille. Sen verran ovat ruokaisia, ettei muuta ruokaa tarvinnu laitella koko iltana. Vielä jäi pyörösiä tälle päivälle välipalana syötäväksi.


Autokin on lopulta kunnossa. Olikin luksusta päästä käymään kaupassa ja ostaa myös jauhoja, että pääsen leipomaan. On ollu niin kädetöntä, kun kaupasta on haettu vain se juuri ja juuri välttämätön, milloin jonkun hyväsydämisen autoa lainaten ja milloin kävellen.

Tanssitreenit on sitten tältä keväältä ohi. Harmittaa mutta jatkuuhan ne taas syyskuulta eteen päin. Täytyy yrittää käydä ahkerasti lavoilla tanssimassa kesänaikana, ettei ihan tule puujalaksi.

Firma edistyy. Nyt alkaa hyllyjen täyttö. Onneksi tulee hyllyttäjiä kaveriksi.

3 kommenttia:

  1. laitapa ohojetta nuista pyörösistä,niin herkullisen näköisiä että :P
    mie vasta haaveilen ulos pääsystä,ojissa melkoisia kinoksia lunta...

    VastaaPoista
  2. Anoppini leipoi aikoinaan pyörösiä, mutta usein laittoi mannapuuroa päälle. Minusta oli riisipuuro-pyöröset parempia. Leivoin itsekin niitä jonkun kerran, nykyisin en ole viitsinyt kun ne ei itselleni ole sopivia.

    VastaaPoista
  3. Pölähin tuas tiällä vaihteeks ajan kulukseni.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Iloista päivää.