torstai 29. toukokuuta 2014

Taannoin hernettä henkitorveen...

Tuli mieleeni joku aika sitten sattunut sopora fb:n ihmeellisessä maailmassa. Olin ilmeisen tyhmä, kun ylpeänä(kin) esittelin pojan E tekemän omenajoutsenen.

Kuvat suurenevat klikkaamalla.


Taisin laittaa jotain tämän suuntaista : " tehkääpäs perästä".

Tuli sitten yhdeltä kaverilta kommenttia tämän suuntaisesti, että tuohan on ihan helppo, heidän tyttö osas tehdä jo ekaluokalla. ( voin kopioida suoran lainauksenkin, jos ei mennyt oikein tuo ulkomuistista kirjoittamani). Ei siinä mitään. Sitten osaa. Hyvä niin. Meille poika E on kuudennalla, eikä ollut koskaan tuommoista nähnytkään. Löysi videon netistä ja teki muutaman joutsenen. Voin ihan rehellisesti sanoa, että minulta jää kyllä tekemättä. Saattais olla enemmän sormenpäitä viipaleina, kuin omenaa.
Muutama muu kaveri sitten hiukkan närkästyi kommentoinnista. Olin pöljä ja linkitin vielä poikani tuohon kuvaan, joten hän olisi myös nähnyt kommentit. Poistin linkityksen. En usko, että 12 vuotiaasta olisi tuntunut kovin mukavalta omenajoutsenesta noussut keskustelu.
En tarkoittanut joutsenta nostattamaan mitään eipäs-juupas keskustelua, kenen tenava tekee mitäkin ja minkäkin ikäisenä.
Kommentoinnissa voi jokainen kohdallaan miettiä aina tarvittaessa missä muodossa kommenttia kirjoittaa. Jos kyseessä olisi ollut minun tekemä joutsen, tuskin siitä mitään olisikaan seurannut mutta lapsen työtä ei pidä mennä arvostelemaan kärkkäin kommentein. Lapsi on lapsi. Jos ei joutsenta pidä minään, voi pitää mielipiteensäkin omanaan tai kirjoittaa sen rakentavaan muotoon. Ei kuvista tarvitse tykätä. Ei kukaan sitä vaadi. Minusta joutsen oli oikein kaunis ja taitavasti tehty.
Tästä opin sen, etten enää laita lastemme taideteosten kuvaa fb:n, vaikka lapsi sitä itse pyytää onnellisena aikaansaannoksestaan.

Mistä tämä vanha sopora tuli mieleeni? Se tuli siitä, että luin tänä aamuna blogia jossa kehoitettiin olemaan tulematta lukemaan, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa. Toisaalta ihmiset vetää hernettä ja karttapalloa kitusiin mitä ihmeellisimmistä asioista. Täytyykö sitä iteasiassa aina olla sitä hyvää sanottavaa? Ja taas palataan siihen...miten sen sanottavansa muotoilee. Luin pitkät pätkät kyseistä blogia miettien, mistä tuo on saanut alkunsa. Ikävä kommentti mutta missä. Lopulta löysin. En tiedä mikä siinä sitten oli niin ikävää. Linkitystä ohjeena ( ?) käytettyyn kuvaan siinä vissiin kaivattiin. No jos tuo on ikävää, niin eihän sille mitään voi. Ehkä joku oli hoksannut, että vastaavien töiden kuvia löytyy monilta sivustoilta. Oikeastaan näin tarkemmin mietittynä se olis kyllä ihan hyvä, että ne linkit sinne laitettaisiin, itse kukin. Olis se ainakin kohteliasta. No, jokainen tekee niin kuin parhaakseen näkee. Joskus itseäni hiukan ihmettyttää, että monetkin kertoo tekemisistään esim käsitöistään, niin kuin ohje olis oma. Unohtuu vaan se linkitys sinne mistä sitä mallia on tullut katsottua tai unohtuu kertoa missä ohje kyseiseen työhön sijaitsee. Ovatko ihmiset itsekkäitä, vai onko tämä jo pilkun viilaamista. Ainakin minua ketuttas, jos joku käyttäisi ohjettani mutta antaisi ymmärtää sen olevan juuri se hänen ikiomansa. Vaikka kyse olisi ideastakin.

Ps. Tuon omenajoutsenen ohje löytyy youtubesta. Jos joku sai tuosta inspiksen kokeilla joutsenen tekemistä.


Ei mulla muuta. Toivottavasti ei kukaan vedä tästä omenaa palkoinen perseen kautta kehkoihin, niin että paska maistuu suussa vielä huomennakin.

Kaunista torstaita.



13 kommenttia:

  1. asiaa...on se tää netti semmonen maailma,ett tarkkaan saa sanojaan harkita ja sitä,mitä sinne laittaa...

    VastaaPoista
  2. Ja välillä saattaa loukata toista, kun kirjoitetusta ei sitä äänensävyä "kuule" Muistan tuon FB-jutun ja taisin kuvaa kommentoidakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä mittää että kommeintoitkin. Ihan asiaa kirjottelit.
      Ehkä en vaan osaa nyt kirjoittaa sitä mitä tarkoitan :)

      Poista
  3. Oikein piti lasien kanssa katsoa joutsenta miten se on tehty. Hieno, jäis kyllä minulta tekemättä tai ainakin harjoitellessa menisi jokunen kilo omenia silpuksi.

    VastaaPoista
  4. Osasit kirjoittaa, itekin silloin ihmettelin että miksi väheksyi. - ja välillä on parempi olla sanomatta mitään. Asiat voi sanoa niin monella tavalla vaikka olisi erimieltä.
    Taisin käydä samaisessa blogissa, enkä minäkään mitään töykeää löytänyt. Kysymyksen/ehdotuksen vain...

    VastaaPoista
  5. Taisin minäkin samisessa blogissa köydä ja ihmettelen suuresti tätä nyky kulttuuria, kommentteihin kirjoitellaan tahallaan ilkeitä ja provoja. Eikö voisi ohittaa jutu jotka ei omaa silmää/mieltä miellytä, miksi pitää ilkeillä

    VastaaPoista
  6. Aivan upea omenajoutsen! Eipä monelta sellaista synny, joten älä välitä herneiden nokkaan vetäjistä ja heidän kommenteistaan. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee... ja onnea lapsellesi taitavuudestaan.

    VastaaPoista
  7. Aivan mielettömän kaunis omenajoutsen. Onnea tekijälle♥

    VastaaPoista
  8. Todennäköisesti herneet on mennyt henkitorveen pysyvästi....ehkä jopa peräpukamatkin voivat olla putkahtaneet kurkkuun asti ;)

    Mutta edelleen olen sitä mieltä että lasten töitä ei ole mitään mieltä arvostella negatiiviseen sävyyn...varsinkaan jos työn tulos on niinkin upea mitä E teki! En vieläkään ole kokeillut tehdä samanlaista...mieli tekisi yrittää, mutta taitaisi mennä minulta omenan tuhlaamiseksi =D Ehkä jos omia omppuloita syksyllä puuhun tulee, voi hakea saavillisen viereen ja alkaa veistelemään....tosin ehkä tarvitsee sitten yrittää tehdä tuollaista upeutta silloin että olisi kaikki ensiapuvalmiudet paikkakunnalla auki ;D

    VastaaPoista
  9. Upea joutsen! Saat olla todella ylpeä äiti! Ei onnistuisi minulta eikä monelta muultakaan.

    VastaaPoista
  10. Ihana joutsen; en kyllä osaisi tehdä, vaikka kuinka youtubea kurkkisin.

    VastaaPoista
  11. Hieno joutsen! Fb on oikea riita-areena. Kaikesta sanotaan vain negatiivista. Bloggaaminen onkin juuri siksi kivempaa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Iloista päivää.