Muutama sananen

En jaksanu kirjottaa sen kummemmin tuosta Flowpark reissusta, joten korjattakoon se nyt.

Ennen puistoon menoa käytiin syömässä Rax:ssa. Siellähän saa syödä niin paljon, kuin napa vetää ja hinta ei siitä kummene. Siitä on vuosia, kun olen kyseisessä ravitsemusliikkeessä vieraillut ja nyt kyllä muistin miksi. Pitsa, on se sillä nimellä ainakin. Siinnä on pohja. On, on...pohja on mutta täyte etiskelee kaveriaan. Muutama muru siellä täällä. Siis pelkästä pohjasta siinnä kohtaa kyllä maksetaan. Onneksi pöydässä on muutakin, joten kyllä siellä napansa saa täyteen ahdettua.

Poika A oli niin jännityksen pyörteissä, ettei montaakaan puraisua syönyt sen enempää pitsasta kuin mistään muustakaan. E söi ihan kohtalaisen hyvin.

Ite puistossa oltiin nelisen tuntia. Pojat ei olisi sittenkään lähteneet mutta meillä vanhemmilla alkoi olla jo jalat loppu. Siis minullakin, vaikka seisoskelin maankamaralla. Narinan saattelemana päästiin puistosta kuitenkin pois ja naatiskelimme vielä jäätelöt ennen kotimatkaa.

Seuraavana päivänä poika E oli lihaksistaan niin kipeä, että makasi vain sängyssä pitkälle iltapäivään. A nousi kyllä reippaasti ylös sängystä mutta aika vaisua oli meininkin. Isäntä oli vasta siitä seuraavana päivänä ihan jäykkä pökkelö. Ai hiisi. Se herätti minussa ehkä hivenen hilpeyttä. Isäntähän kärsii korkeanpaikankammosta mutta joutui nuorimmaisen tueksi radalle. Oli siinnä lihakset kovilla jo kiipeilystä ja kipua varmasti lisäsi suunnaton jännitys.

E oli sitä mieltä, että mukavempi paikka, kuin huvipuistot, joissa vain istutaan ja otetaan päälle kyytiä. On siis paljon mahdollista, että ensi kesänä on tehtävä sama reissu. Onneksi sinne ei ole pitkä matka.

Isännän kahden viikon lomapätkä loppuu tähän viikkoon. Seuraava kesäloma kaksiviikkonen on sitten elokuun alussa. Meni näin pätkiksi hänen kesäloma. Saas nähä miten ensikesänä.

Tässä vielä mansikankukat. Josko muutaman marjan sais lapset suuhunsa ennen kuin räkättirastaan vohkii kaiken.