sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Mikä riivaa, mikä vaivaa

Jos olet väsynyt omiin asioihisi, täytyykö silti jaksaa soitella yhdelle ja toiselle? Täytyykö jaksaa päivittää kuulumisiaan ihmisten kanssa livenä? Eikö minulla ole oikeutta olla omissa oloissani ja saada asioita päässäni järjestykseen? Ilmeisesti ei.

Olen naseva kommenteissani. Joo, tiedetään. Saatan heittää vitsinä asioita, joista toiset jaksaa sitten ottaa nokkiinsa ja alkavat harrastamaan lauseideni tiimoilta piiloVi****lua urakalla vielä parinkin viikon päästä. Siispä  ei ole pakko olla kanssani tekemisissä. Siinnä ei auta kaveruus, eikä edes sukulaisuus, jos niikseen asia on.

Kukaan ei oikeasti tiedä mitä päässäni käyn läpi. Kukaan ei voi tunkeutua pääni sisään ottaakseen selvää. Se vaan on niin ja sillä siisti. En haluakaan, että kukaan tietää. Se on minun pääni, joka käy kierroksilla. Mulla on kyllä terapeutti sitä varten. Hänelle kaatelen suurimmat paskaämpärit tasaisin väliajoin.

Olen nostanut ahdistuneisuuteen menevää lääkeannosta. Auttaako se? Paskat. Mutta minähän sinnittelen. Neulon, neulon ja neulon, vaikka jotkut jaksavat siitäkin huomautella tasaisin väliajoin. Pakko neuloa. En jaksa koko ajan imuroida tai siivotakaan. Sitäkin riittää kyllä ihan omiksi tarpeiksi.

En ole livenä mikään sosiaalinen ihminen. Enemmänkin erakoituvaluonne. Jännitän uusia asioita. Jännitän vieraassa kaupassa käymistä. Jännitän ihmisten kohtaamista. Mutta hei ! Minä elän !

6 kommenttia:

  1. Hei! Ikävä kyllä ihmisiä jotka saavat iloa toisten elämän tonkimisesta, riittää täällä maanpäällä. Kunpa olisinkin yhtä rohkea kuin sinä ja voisin kirjoittaa suoraan, niin oloni voisi olla parmepi. Mutta pelko kaikenlaisten ilmoitusten tekemisistä pakottaa suuni pitämään kiinni. Onneksi minullakin on terapeutti ja kohta psyko sellainen.. Halauksia sinulle ystäväni! Ja ihana että jaksat neuloa, ne ovatkin aivan upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei muuta kuin laitat salasanan taakse ja annat palaa ! *halaus*

      Poista
  2. Saa välillä olla väsynyt ja omissa oloissaan - mutta sitten jos alkaa "hautautumaan" liikaa, niin on syytä ottaa yhteyttä auttajiin. Kuvittelisin, että jokaisella olisi joskus erakkojaksoja?
    Ja juu, olet kipakka kommenteissasi, mutta mitäpä siitä? Ainakin minun kanssani olet joistain asioista erimieltä, mutta ei sen pitäisi kumpaakaan meistä häiritä. tai ketään muutakaan.
    Ja neulominen, mitä kellään siihen on sanottavaa, mitä teet? Sinä sentään teet, etkä vain varastoi lankoja!

    VastaaPoista
  3. Haa, täältä löytyy sielunkumppani!! Juuri vähän aikaa sitten "menetin" pari kaveria, koska... en tiedä miksi, mutta kirjoitin, mitä ajattelin! No, eiväthän he silloin kavereita olekaan, jos vetää hernekeiton nenään!! Ja blogissa saa kirjoittaa just tasan mistä haluaa!!Nimim. helvetin väsynyt

    VastaaPoista
  4. No johan oli tutunoloisia ajatuksia :)) Minä viihdyn parhaiten omassa seurassani, saan olla sellainen kuin haluan. Inhoan v***via ihmisiä, kukaan ei ole täydellinen, en minä, eivätkä he. Saan elää juuri sellaista elämää kuin haluan, muut sanotkoot mitä sanovat. Aina on lupa poistua minun elämästäni jos ei kestä minua. Eläköön vapaus omaan elämään!

    VastaaPoista
  5. Ihan tasan tarkkaan on oikeus olla omissa oloissaan, just niin pitkään kuin itsestä tuntuu. Ei tarvihe velvollisuudesta soitella. Joskus sitä itsekseen oloa tarvii, saadakseen asiat asettumaan omassa päässä kohilleen. Kyllä ne kaveritkin voi soitella siullepäin, jos ikävöivättai ovat vaikka huolissaan. Mie oon jopa monesti ihmetelly, minkä tähen miulle ei juuri kukaan soittele. Jos en ite jaksa olla aktiivinen, niin sitte oon todellakin yksin ja unohdettu. Toistaiseksi se ei ole haitannut, yksinäisyys on ollut tervetullutta ja kaivattua.

    Kivoja neulomuksia siulla! Itekin neulon, mut en oo niitä bloggaillu... vielä :) Tsemppiä, kuuntele itseäsi, ja jätä muiden kommentoinnit omaan arvoonsa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi. Iloista päivää.